Terveiset Hakubasta

Hakuba, Japani 25.1.2013

24 tuntia kotiovelta matkustettuani, saavun Hakuba Powder Lodgen pihalle. Könyän sisään suksipussini, reppuni ja matkalaukkuni kanssa. Omistaja toivottaa minut tervetulleeksi, täällä tulen siis viettämään kolme seuraavaa viikkoa. Ulkona pöllyävä lumimyrsky enteilee hyvää huomista.

Ensimmäinen laskupäivä ei tuota pettymystä. Lunta on tullut viimeisen kahden vuorokauden aikana noin metrin, ja se on täysin pöllyävää pakkaslunta, puuteria. Ikuisuudelta tuntuvan bussimatkan ja hissinousujen jälkeen pääsemme vihdoin Cortina- laskettelukeskuksen harjanteelle. Pudottaudumme ensimmäiseen laskuun innosta kiljuen. Pari ensimmäistä käännöstä ovat hieman haparoivia, onhan viime puutereista kulunut melkein vuosi, mutta nopeasti löydän normaalin laskutemponi. Puolivälissä jyrkkää metsärinnettä vedän keuhkot täyteen Japanin valkoista kultaa, tällaista en olekaan ennen maistanut!

Lunta on tosiaan riittämiin, onneksi Tierran uusi Rond-takki ja Roc Blanc -housut pitävät sen ulkopuolella. Varusteista kerron lisää tuonnempana.

Mainokset

Itä-Helsingin jäät

IMG_5828

18. tammikuuta herään hyytävän kylmään pakkasaamuun. Mittari kotona näyttää -25, yö on ollut vielä kylmempi. En pelkää pakkasta, siihen voi varautua pukeutumalla kunnolla. Ainoa ongelma on kamerat, ne hyytyvät ja huurtuvat nopeasti.

Kyllä tämä tästä, auto lähtee käyntiin ja haen sukset. Päätin ottaa eräsukset, sillä ladut ovat ihmisten tekemiä, jos niitä on. Luotan vahvasti teräskanttisiin tunturisuksiin, Madshus Glittertind pitopohjilla. Ne ovat ketterät, helposti hiihdettävät ja suuntavakaat.

Puen ylleni merinovillaisen aluskerraston, fleecehaalarin, kuorihousut ja -takin, jonka sisätaskuihin mahtuu kameroiden akut, jolloin ne eivät jäädy. Käsiin laitan Hestran Army Leather -hanskat, jotka taatusti pitävät näpit lämpimänä. Ulkona paistaa aurinko! Ei ole totta! Äkkiä aurinkolasit mukaan ja menoksi.

Suuntaan kohti Itä-Helsinkiä. Ei kestä kauan ennen kuin olen Itäkeskuksessa, josta on enää kolme liikennevaloa ja olen perillä. Pysäköin autoni Puotilan venekerhon taakse, se on hyvä lähtöpiste. Auton saa pysäköidä 4 tuntia ja matkaa rantaan ei ole kuin parikymmentä metriä.

Viime talvena rannasta alkoi retkiluistelurata, joka oli ahkerassa käytössä. Nyt sitä ei ole vielä aurattu kunnolla. Jää on pakkaslumen peitossa ja jäällä ei ole ketään. Sukset jalkaan ja menoksi. Tuntuu jännältä hiihtää jäällä samoja reittejä, joita on kesällä melonut. Hiihdän jonkin aikaa kuunnellen lumen narinaa, kun yhtäkkiä kuuluu kahden koiran haukuntaa. Kaksi saksanpaimenkoiraa, Nätti ja Namu, ovat omistajansa kanssa kävelyllä jäällä. Otan pari kuvaa koirista ja juttelen hetken omistajan kanssa jäätilanteesta. En ollut varma miten paksu jää on, joten mittasin sen sauvalla pilkkireiästä. Jää ei ollut kuin 20 cm. Pelkäsin pahoin, että virtaavissa paikoissa se olisi paljon ohuempi. Onneksi olin ottanut mukaan jäänaskalit. Kun katsoin taakseni näin metron kulkevan sillalla ja kaupunkivilinää. Kun katsoin eteenpäin näin ainoastaan saaristoa ja tyyntä lumimaisemaa. Vasemmalla pilkkijät kokeilivat verkkojaan. Oliko tämä tosiaan Helsinki? Olihan se! Enkä ollut kaukana kotoa.

Hiihdin Ramssinselältä kohti Vuosaarta. Kova pakkanen ei haitannut, kun aurinko lämmitti kasvoja. Päätin istahtaa laiturin nokkaan katsomaan laivaväylän liikennettä.

Suuntasin takaisin samaa reittiä. Kun palasin rantaan näin kuinka Liikuntaviraston miehet aurasivat retkiluisteluradan. Nyt pääsee helposti luistelemaan, kun ei tarvitse vahtia lumitilanteita. Saavun kotiin, happiväsymys houkuttaa minua torkuille. Ei ollut huono päivä.

Tom Nylund

IMG_5830

IMG_5824

Maya 2012

Kuvaukset on saatu päätökseen, ja suurin osa porukasta on nyt kotiutunut. Saimme helmimateriaalia ja nyt alkaa jälkituotannon vaihe.

Palenque

Palenque

Olipahan kaikkien aikojen reissu eikä maailmanloppuakaan tullut! 🙂
Iso kiitos siitä kuuluu Partioaitalle! Monet kokemuksista olisivat jääneet väliin ilman
pro-luokan välineistöä. Vedenpuhdistin oli välttämätön viidakossa ja upeiden vesiputousten vesi muuttui turvallisesti juotavaan muotoon käden käänteessä.

Therm-a-Rest Trail Lite ja Fjällräven Singi Lightweight 2

Therm-a-Rest Trail Lite ja Fjällräven Singi Lightweight 2

Laadukkaat teltat pitivät ryhmän kuivana kovien sateiden ja jopa mutavyöryjen seassa, ja erikoismaininta Thermarestin makuualustoille: aivan ehdoton tuote niin Lapissa kun viidakossakin – takaa todella makeat yöunet. Tosin tähtikirkkaat yöt menivät satumaisesti myös loikoillessa palmujen välissä riippumatossakin!

Ticket To The Moon Compact Hammock

Ticket To The Moon Compact Hammock

Keen-sandaalit

Keen-sandaalit

Silti ykköspalkinto Maya-raunioita ja viidakkoa samotessa menee Keenin sandaaleille! Käsittömättömän mukavat ja tukevat varpaita suojaavat kengät, joilla ei onnistunut liukastumaan edes kaatosateessa jyrkkiä pyramideja kivutessa. Aivan ehdoton hankinta lämpimiin maihin!

Meksiko on mahtava maa, jossa yhdistyvät muinaishistoria sekä Karibianmeren turkoosit aallot perunahiekkarantoineen hienolla tavalla! Herkullista ruokaa unohtumatta. Muy Bien!

Maya-ryhmä kiittää ja kumartaa!

Partioaitta on ollut mukana sponsoroimassa työnimellä Maya 2012 liikkuvaa retkikuntaa heidän dokumenttikuvauksissaan joulun tienoilla. Varustimme heidät retkeilyvarustein. Tässä heidän yhteenveto matkasta ja kommentit miten varusteet toimivat. Enemmän kuvia nähtävillä Facebook-sivuillamme. Dokumentti julkaistaan vuoden 2013 aikana, ja siitä enemmän tietoa saatavilla mm. Facebook-sivuillamme lähempänä julkaisuajankohtaa.