Barefoot-kokemuksia

Merrellit ja se hyvä kirja

En ole ortopedi enkä juoksun asiantuntija. Juoksen mielelläni ja paljon, ajattelematta liikaa. Olen juossut monta vuotta ja olen kuluttanut monet kengät puhki eikä kehoni ole vaivannut minua juoksun aikana juuri yhtään hiertymiä lukuunottamatta. Muutama vuosi sitten kuitenkin pohkeeni kipeytyivät todella pahasti. Kipu tuntui luissa pohkeiden etupuolella pistävänä kipuna, joka lamautti juoksun täysin. Ensin hoidin asian buranalla, sitten kylmävoiteilla, ja tämän jälkeen lämmittävillä voiteilla. Kokeilin myös jäätä lenkin jälkeen. Lopputulos oli se, että tunnin lenkkiä varten valmistautuminen jäillä ja voiteilla kesti noin 30 minuuttia eli ei ihan normaalia. Tämän jälkeen rupesin käymään hierojalla ja käytin kompressiosukkia. Sukat auttoivat todella paljon mutta kyllä ihmisen pitäisi pystyä juoksemaan ilman tällaisia taikatemppuja.

Seurasin Barefoot-trendin tuloa, ja ajattelin, että se oli taas yksi trendi. Kivut lisääntyivät ja mittani täyttyi. Sain käsiini Merrell Trail Glove -kengät, ja ajattelin kääntää uuden sivun juoksussani. Niinpä eräänä lämpimänä päivänä lähdin lenkille. Anton Krupicka on ultra-juoksun mestari ja paljasjalkajuoksun puolestapuhuja, joten seurasin hänen tyyliä. Juoksin pelkästään lyhyissä juoksushortseissa ja kengissä – ei edes sukkia. Ajattelin juoksevani ihan pienen, kevyen 5-6 km testilenkin ja kokeilla kenkiä, mutta hupskeikkaa näin ei käynyt. Ensivaikutelma kengistä oli jännä. Tuntui luonnolliselta, mutta samalla todella kovalta. Hetken päästä löysin oikean askelluksen ja juoksu tuntui upealta – ei kipuja! Pienestä testilenkistä tuli 15 km lenkki, ja kun tulin kotiin jalkoja särki ja jalat olivat rakkuloilla – oma moka.

Palautuessani ensimmäisestä lenkistä luin suositun Born to run -kirjan ja rupesin ymmärtämään homman päälle. Jotkut kokevat kirjan barefoot-propagandana tai juoksun ainoana totuutena. Luin kirjan kannesta kanteen ja omaksuin tärkeimmät kohdat. Allekirjoitan ehdottomasti väitteen vaimmennuksista. Olin vuosikaudet käyttänyt liian vaimentavia kenkiä ja pohjallisia, jotka eivät loppujen lopuksi olleet hyviä. Rupesin juoksemaan lyhyitä lenkkejä, joita pidensin ajan myötä eikä pohkeissa sattunut! Tämän jälkeen olen jatkanut Merrell-kenkien käyttöä myös muissa lajeissa ja kokemus on ollut myönteinen. Kuntosalilla barefoot-kengät ovat aivan omaa luokassaan! Kaikki seisaaltaan tehdyt liikkeet vahvistavat jalkojen lihaksia.

Mikäli et ole aiemmin juossut barefoot-kengillä, ei kannata ensimmäisiksi barefoot-kengiksi ostaa kenkiä, missä on kaikkein ohuimmat pohjat. 3,5 mm on jo todella ohut pohja.

Muutama vinkki:

  • Malttia! Niele ylpeys ja juokse lyhyitä lenkkejä aluksi.
  • Vuorottele! Juokse välillä vaimennetuilla kengillä ettet saa rasitusvammoja ja tulehduksia.
  • Joustavat nauhat! Jalkojen luut liikkuvat paljon enemmän kun juokset barefoot-kengillä, joten oikea kenkien kireys voi olla vaikeaa löytää, käytä siksi triathlon-tyylisiä joustavia nauhoja.
  • Käytä sukkaa! Puristit väittävät että se poistaa tuntuman. Ei! Se ehkäisee hiertymiä.

Käyttökokemuksia Fenix BT-10 -lampusta / Eero H

Haimme Facebookissa Fenix BT10 -pyörälampun testaajia, ja saimme paljon hyviä hakemuksia. Tässä Eero Honkalan ensimmäiset käyttökokemukset lampusta.

Ensipuraisu Fenix BT10 polkupyörävalaisimesta.

Fenix BT-10 -pyörälamppu

Fenix BT-10 -pyörälamppu

Pakkauksesta paljastui hyvin asiallisen näköinen ja tuntuinen valaisin, tuttua Fenix laatua.

Pikainen käyttö- ja asennusohjeisiin tutustuminen, valaisimen sekä asennusosien kunnon silmämääräinen tarkastelu ja paristot sisään. Paristokotelon sulkeminen on saanut aiemmissa raporteissa kritiikkiä, mielestäni sitä ei voi ilman voimankäyttöä laittaa väärin kiinni, joten minulta ei miinuksia siitä vaiheesta. Sen sijaan miinuksen saa paristokotelon +- merkintöjen äärimmäisen pieni koko, ne voisivat olla suuremmallakin, vaikka sitten siellä pariston kolon yläreunassa.

Plusmerkkisen arvosanan valaisin saa asennuksen helppoudesta. Paristokotelon pussukan remmi on riittävän pitkä myös maastopyörän paksuun runkoputkeen kiinnitettäessä ja tankokiinnike kuminauhoineen on riittävän yksinkertainen ja nopea asentaa, mutta samalla riittävän tukeva pitämään valaisimen kunnolla paikallaan kovemmassakin menossa.

Ensimmäinen ajotesti oli pikainen ajelu pyörätiellä illan pimennyttyä. Pyörätie oli musta ja märkä, sekä katuvalot olivat jo luonnollisesti päällä. Näissä mille tahansa valaisimelle haastavissa olosuhteissa BT10 suoriutui tyydyttävästi. En kokenut mitään suurta valaistumista, mutta näin pyörätien hyvin ja tulin varmasti nähdyksi. Painikkeen käyttö onnistuu helposti myös paksummalla syys-ajohanskalla.

Tässä testissä, kuten jo sisällä valaisimella seinään osoitellessa, ihmettelin ”lähivaloalueen” pienuutta, BT20-valasimen mainosvideossa kun tuo lähivalo on selkeä ja leveä, tässä valaisimessa lähivalossa on pieni kirkkaampi piste laajemman lähihajavalon alueella. Kävin myös paikallisessa Tampereen Partioaitassa katsomassa heidän BT10 demo-valaisintaan ja siinä oli täsmälleen samanlainen valokuvio kuin omassa testivalaisimessani. Lieneekö linsseissä ja/tai heijastimissa sitten jotain eroa tämän ja ”isoveljen” välillä.

”Kaukovalo” sen sijaan on varsin hyvän muotoinen ja näyttää selkeästi riittävän pitkälle. Kauemmas ei myöskään siroa häiritsevää hajavaloa, vaan kaukovalo ansaitsee selkeän plusmerkin. Vaimoni kokeili myös valaisinta työmatkallaan pyörätieolosuhteissa ja teki valokuviosta ja käytettävyydestä näissä olosuhteissa suurin piirtein samat huomiot kuin minä.

Toinen kunnon testi valaisimelle ja varsinkin sen kiinnityksen tukevuudelle oli paikallisen Polkupyöräilyseura Kaupin Kanuunoiden jokaviikkoinen torstailenkki. Lähdin lenkille koeajamaan valaisinta siihen itselleni ominaiseen pyöräily-ympäristöön eli maastoon. Mukanani oli myös kypärään kiinnitettynä Fenix HP11, jos BT10 olisi vaikka imaissut kaiken virran paristoista aiempien testien ja tämän lenkin yhteisvaikutuksesta. Testivalaisin kuitenkin suoriutui tästä lähes parituntisesta lenkistä viileissä ja märissä olosuhteissa kiitettävällä arvosanalla. Käytin valaisinta melkein puolitoistatuntia yhtä mittaa täydellä teholla, eikä vielä tapahtunut mitään silmin havaittavaa himmenemistä valotehossa, joten lupaus reilun parintunnin paristokestosta tuntuu uskottavalta.

Maasto-olosuhteissa valaisimen teho ja valokuvio toimi oikein hyvin, ainoastaan muutamassa nopeavauhtisessa teknisessä alamäessä kypärään kiinnitetty HP11 tuli tarpeeseen, kun oli tärkeää nähdä sinne mihin katsoo, kun BT10 oli kiinnitettynä ohjaustankoon.  Seuraavassa raportissa kerron sitten miten BT10 käyttäytyy kypärään kiinnitettynä.Kokonaiskuva valaisimesta omaan käyttööni on siis positiivinen, syksy antaa haasteita valotehon riittävyydelle, mutta lumen tultua voi jopa pykälää pienempi teho riittää ihan polkuajeluunkin.

Käyttökokemuksia Fenix BT-10 -lampusta / Eero T

Haimme Facebookissa Fenix BT10 -pyörälampun testaajia, ja saimme paljon hyviä hakemuksia. Tässä Eero Tolosen ensimmäiset käyttökokemukset lampusta.

Fenix BT10 -lamppu on tuntunut hyvältä käyttää, ja vaikuttaa kestävärakenteiselta. Lamppua on ollut helppo käyttää myös hanskat kädessä. Kiinnitysosat olivat riittävät, ja lamppu oli helppo asentaa pyörään. Paristokäyttöisen lampun ongelma on valotehon heikkeneminen pakkaskelillä, ja se näkyi myös tässä lampussa.

Fenix BT-10 -pyörälamppu

Fenix BT-10 -pyörälamppu

Fenix BT-10 -pyörälamppu

Fenix BT-10 -pyörälamppu

Lampun suurin valoteho saisi minun mielestä olla 500 lumenin luokkaa (toim. huom. BT20-lampussa valoteho 750 lumenia), mutta BT-10 -lampun 350 lumenin valovoimalla näkee myös tarpeeksi hyvin. Lampulla näki ajaa normaaleissa keliolosuhteissa, kolot ja urat erottuivat tiestä.

Lampun kiinnitysosat ovat riittävät, mutta otsapannan toimintaideaa en vielä ole hoksannut. Aivan kuin siitä puuttuisi jokin solki. Lampussa ihmetytti myös se, että se ei toiminut ilman jatkojohtoa, nimittäin ilman jatkojohtoa liitos oli todella huonosti pitävä eikä antanut siten virtaa. Johtojen liitos ei lukittaudu, ja kolosella tiellä antoi periksi. En tiedä onko kyseessä sitten valmistusvirhe vai suunnitteluvirhe, mutta ehdottaisin että johtojen liitokset kannattaa tehdä jämäkämmiksi, jotta se ei anna periksi. Eli liitoksen takia lamppu oli kolosella tiellä tarpeeton.

Karvan seikkailut

Klassinen aloitus, aika vierii liian nopeasti. Aika-ajoin mietin, että nyt kone syliin ja kirjoita jotain. Kone sylissä, tyhjä katse näyttöä vasten, ei tuu mitään. Vaikka onhan sitä kaikenlaista taas tapahtunut viimeisen reissun jälkeen.

Nyt taas kun talvi lähenee, on kiva muistella vähän, mitä viime talvena tapahtui. Olin todella päättäväisesti harjoitellut jääkiipeilyä paljolti siksi, että olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa ja pääsisi kiipeämään kevään alppireissulla mahdollisimman paljon hienoja alppireittejä.

Lähtö tuli ja maaliskuun alussa olin Alpeilla, Chamonixissa. Olin kyllä jo kuullut ja katsonut säätä, että lunta riittää ja sitähän riitti. Maaliskuussa ei aurinkoa näkynyt kuin muutamana päivänä, lunta satoi vaan koko ajan. Siinä kohti jo tuli aika selväksi, että alppikiipeilyt saa unohtaa vielä toistaiseksi, mutta onhan se puuterin laskukin ihan kivaa. Laskemista, sisäkiipeilyä ja drytool-hakkuilua koko maaliskuu.

Taivas aukeaa

Maaliskuun lopulla alkoi olosuhteet paranemaan ja päästiinkin vähän kokeilemaan jyrkän laskua. Grand Montetsille hissillä ylös ja siitä Argentieren jäätikölle kattelemaan. Vuoret, etenkin pohjoisseinät oli valkosena, ai että miten kaunista. Tällä reissulla kiivettiin n. 500 korkeuserometriä ja todettiin, että lumi oli sen verran epävakaata, että ei tarvi mennä, kivaa laskua kuitenkin ja hyvä ensipuraisu vähän kaltevammalle pinnalle.

Meidät löytää tuolta jos on oikein tarkka silmänen.

Meidät löytää tuolta, jos on oikein tarkka silmänen.

-2

-3

Kauden kohokohta.

Oltiin katsottu jo edellisellä reissulla, että Col de Vert on todella valkoisen näköinen (=luminen) ja muistelin heti, että tuota ei ole kyllä laskettu muutamaan vuoteen. En varma ole, mutta luulen, että muita suomalaisia ei tuolla mäellä ole ollut. Huh huh, jo ajatus tuntui vatsassa.

Kovin kauan siinä ei sitten mennyt, huhtikuun ensimmäisellä viikolla löysin itseni Grand Montetsin ala-asemalta Merikannon, Heimosen ja Pakkasen kanssa. Ajatuksena mennä vähän katseleen mukavasti ekalta hissiltä. Annan kuvien kertoa loput. Iso kumarrus Pakkasen Pekalle, joka tuli Suomesta edellisenä päivänä, varmasti kovin arkkitehti mitä löytyy. Kiitos myös kannustuksesta (”kerran me vain Sami tänne tullaan”).

Col%20verte%20route

Col de Vert via West Col

Reunarailot ylitettiin nopeasti , päästiin heti jyrkän makuun. Sitä sitte jatkuikin loppuun asti.

Reunarailot ylitettiin nopeasti , päästiin heti jyrkän makuun. Sitä sitte jatkuikin loppuun asti.

IMG_4020

Päätin ottaa toisenki hakun käyttöön .

The mestari itse mr merikanto ,  KIITOS

The mestari itse mr Merikanto , KIITOS

Hädässä.

Hädässä.

Viimesiä metrejä

Viimesiä metrejä

Kiivettyä reittiä ja me aika ylhäällä .

Kiivettyä reittiä ja me aika ylhäällä.

IMG_4086IMG_4078

Sain kunnian tehä ekat käännökset .

Sain kunnian tehä ekat käännökset .

IMG_1134

Thank u ross hewit for the picture.

Thank u Ross Hewit for the picture.

IMG_4168

homma paketissa, oloa ei voi kuvailla .

Homma paketissa, oloa ei voi kuvailla .

http://www.camptocamp.org/routes/52958/fr/col-de-l-aiguille-verte-face-n-du-col-w

Ei paljon sanottavaa jää. Helsingissä vapaalaskuiltamissa pieni videodokkari tulossa.

Hyvää tulevaa talvea, menkää varovasti, mutta karvan verran paremmin.

Karva.

26092013364

Ps: aina ei ole se paras keli mennä, mutta jos sitä parasta aina odottaa, niin saattaa jäädä menemättä.

Käyttökokemukset Fenix BT-10 -pyörälampusta / Petri

Haimme Facebookissa Fenix BT10 -pyörälampun testaajia, ja saimme paljon hyviä hakemuksia. Tässä Petrin ensimmäiset käyttökokemukset lampusta.

Fenix BT-10 -pyörälamppu

Fenix BT-10 -pyörälamppu

Nyt on lamppua testattu viikon verran.

Ensimmäiseksi pakkauksen sisältö ja käyttöönotto:
Pakkaus sisälsi lampun, kaksi erikokoista johtoa lampun ja patterikotelon kiinitykseen, erikokoisia kiinnityslenkkejä pyörän runkoon lampulle, patterikotelon ja suojakotelon sille.

Ohjeita ei ollut suomeksi, mutta eipä tälle nyt hirveästi ohjeita tarvitsekaan maalaisjärjellä pääsee jo pitkälle.

Patterien asennuksesta aloitin, ja kotelo oli helppo pyörittää auki ja pattereiden oikeenpäin saaminen selvisi kotelon kuvista nopeasti. Kansi oli vain yhden päin paikalleen menevä, jonka pienestä hahlosta erotti. Joten sekin meni näppärästi, kun rauhallisesti laittoi paikalleen. Kiinnityslenksuja oli montaa eri kokoa ja niistä silmämääräisesti toiseksi isoimman nappasin mukaan ja lähdin asentelmaan lamppua pyörän runkoon. Se asettuikin muutaman pyörittelyn jälkeen paikalleen ja sitten vain lyhyempi piuha lampusta patterikoteloon kiinni, jonka olin sujauttanut sille kuuluvaan suojapussiin.

Suojaupussi oli tarrakiinityksellä eikä siksi ollut ehkä paras kireyden saamiseksi oikeanlaiseksi. Mutta kyllä se kuitenkin paikallaan pysyi ohjaustangon alapuolella.
Johto olisi jopa saanut olla lampun ja patterikotelon välissä hieman lyhyempi.
Näihin asennuksiin kului aikaa noin 5-10minuuttia.
Sitten itse lampun toimintoihin. Ne ovat yksinkertaiset ja valoja on helppo vaihtaa vauhdista. Itse olen viikon aikana käyttänyt toiseksi tehokkainta valotehoa, joka on ollut riittävä aamuisin kuuden maissa.
Tehokkain ei ehkä kuitenkaan ole paras, koska tuntuu, että sillä häikäsee kaikki vastaantulijat ja se syö sen verran enemmän paristojakin.
Himmeintä ominaisuutta en ole vielä hirveästi käyttänyt, mutta se toimisi parhaiten alkuillasta.
Lampun painike on hyvin reagoiva painalluksiin ja on sopivan kokoinen. Olen käyttänyt lamppua myös ohuiden hanskojen kanssa ja ei minkään valtakunnan ongelmaa tehojen vaihdossa.Lamppua pystyy myös hyvin kääntelemään ja siirtämään rungossa, kiitos loistavan kiinnityssysteemin joustavuuden!

Lamppu on pieni ja kevyt. Ulkonäkönsä puolesta varmasti miellyttää jokaista.

Lampun irrottaminen pyörän rungosta pimeälläkin onnistuu nopeasti, koska kumilenksussa on lipare josta on hyvä ottaa kiinni.
Lamppu menee sutjakaasti vaikka laukun tai repun uumeniin, jos ei halua jättää varkaiden vietäväksi.

Hinta/laatusuhteeltaan hyvin lupauksensa pitävä, ja voisin suositella näin ensituntumalla kelle tahansa. Hyvällä pidolla tästä on useammaksi vuodeksi eteenpäin hyvä kumppani!

Käyttökokemukset Fenix BT-10 -pyörälampusta / Helka

Haimme Facebookissa Fenix BT10 -pyörälampun testaajia, ja saimme paljon hyviä hakemuksia. Tässä Helkan ensimmäiset käyttökokemukset lampusta.

Nyt on lamppu saatu käyttöön, ja tässä ensimmäisiä kokemuksia.

Fenix BT-10 -pyörälamppu asennettuna ohjaustankoon.

Fenix BT-10 -pyörälamppu asennettuna ohjaustankoon.

Ihan ensimmäiseksi oli tosi kiva saada kunnon valo – tähän mennessä olen ajanut pimeässä tosi surkealla valaistuksella.

Fenix BT-10 paketin avattuani tuli kyllä huokaistua: sisältö näytti ensin hieman monimutkaiselta, ja akutkin piti itse hankkia. Onneksi ohjeet eivät kuitenkaan olleet mikään tyrmäävän paksu manuaali! Kaksi eripituista johtoa vaikuttaa ihan näppärältä. Pidempi johto voi tulla tarpeeseen, jos laitan valon kypärään ja akun reppuun. Lyhempi on kätevämpi runkokiinnityksessä. En vain heti tajunnut, että johto pitää tunkea ihan pohjaan asti…

Akkujen asentamisessa meinasikin tulla tenkkapoo: ymmärsin kyllä miten päin ne pitää rasiaan laittaa, mutta rasian sulkeminen ei meinannut ensin onnistua millään – jouset pongauttivat kannen auki, kun yritin ruuvata sitä kiinni. No sitten tajusin, että kansi pitää asettaa juuri tietyin päin! Hankala mekanismi!

Itse valon kiinnitykseen pakkauksessa tuli monta eri kokoista kumilenkkiä. Ensimmäinen ajatukseni oli, että miksi lenkkejä on niin monta. Ovatko loput varakappaleita rikkoutuneiden tai hukkuneiden tilalle ja mitäs sitten kun olen rikkonut ne kaikki? Valon asentaminen ohjaustankoon kumilenkillä ei tosiaan ollut kovin helppoa, vaati aika paljon sorminäppäryyttä. Joku muu kiinnitystapa voisi olla helpompi (ja kestävämpi).

Akkupaketissa sen sijaan oli ihan fiksunoloinen tarranauhakiinnitys, mutta sitä kiinnittäessäni en ihan taaskaan tajunnut… jotenkin tarranauha oli kummallisen pitkä ja tarra väärässä kohdassa – no valo pysyi menossa mukana kyllä, ja ehkä pituus on hyvä jos on paksumpi runko (minulla on aika ohut teräsrunko).

No niin – viimein päästiin kokeilemaan valoa pimeänajossa: vau! Todella hyvä valoteho verrattuna vanhaan valooni. Nyt näin itse muut (ilman heijastintakin liikkuvat) tiellä liikkujat paljon paremmin, ja huomasin, että minutkin huomattiin paremmin – jopa edelläni (pyörätiellä) kävellyt jalankulkija väisti oma-aloitteisesti jalkakäytävän puolelle säikähdettyään valoani. Eikä tarvinnut rinkutella kelloa!

Ohjeessa oli selkeästi selitetty valon eri moodit ja valoa oli helppo säätää ajaessa: pidemmästä painalluksesta on/off, lyhyestä painalluksesta kolme eri tehoa ja tuplapainalluksella strobo-moodi (jota ei kyllä ole syytä käyttää liikenteessä lainkaan!). Napissa palaa vihreä valo kun lamppu on päällä, mikä on ihan kätevä ominaisuus. Napin painelu onnistui hanskat kädessä, tosin hieman piti totutella, sillä todella kevyt painallus oli riittävä. Valoa on helppo kohdentaa korkeussuunnassa ihan vaan kääntämällä, kuminauhakiinnitys luistaa hyvin.

Pyöräily on välineurheilua jos mikä – minua ainakin motivoi hyvät varusteet. Saa nähdä, kertyykö kilometrejä enemmän syys- ja talviaikaan tämän valon myötä. Lähiviikkoina myös selviää millainen lampun akunkesto on ja miten se pärjää sateessa ja pakkasessa! Ja muistanko ottaa valon mukaani sekä ladata akkuja, sillä olen tottunut etuhaarukassa kiinteästi olevaan induktiovaloon…